What A Great Week!

Viikko on ollut erinomainen urheilun suhteen. Olen liikkunut valmentajan kehotuksesta viitenä päivänä peräkkäin. Natsi. Koska saa levätä? No eipä siinä, kiva on ollut liikkua. Edelleen. Pelkään silti koska innostus loppuu. Vai voisiko olla, että se jää päälle.. Motivaatiokuvien laittamista jääkaapin oveen olen harkinnut. Toisaalta tällä hetkellä herkuttelu ei edes kiinnosta kuten ennen. Minulla kulkee käsi kädessä urheilu ja terveellinen ruokavalio sekä löhöily ja mässäily. Toivoisin että ensimmäinen yhdistelmä jäisi elämäntavaksi. Toisaalta, varaa on vähän herkutellakin kun rääkki kuluttaa reilusti kaloreita. Tänään niitä kului 620. Not bad.

(Pahoittelen järkyttävän huonoa kuvaa, mutta parempaa ei puhelimella pusikossa saanut ja tuo teksti nyt on vaan pakko näyttää. Ei kukaan muuten uskoisi, että rannetietokoneeni sanoo minulle tällaista)

Blogi on muuttumassa muuttunut ärsyttävän positiiviseksi. Ei ole minun tapaistani. Tiedän. Liittyy varmaan kolmenkympin kriisiin tai jotain. Ehkä kerron joku päivä mikä töissä tällä hetkellä vituttaa ja palaan blogin juurille. Ennen sitä esittelen kuitenkin muutaman maisemakuvan. Niitäkään ei ole tainnut blogissa vähään aikaan näkyä. Enää kun ei tule ulkona käytyä kuin hikoilemassa. Treenit on niin rankkoja, ettei niiden aikana pysähdytä valokuvia ottamaan. Sellaiseen varmaan puuttuisi valmentajakin. Onneksi tänään "piti" käydä esittelemässä Helsinkiä vieraille ja ehti itsekin katselemaan vähän muutakin kuin lenkkipolkua.

Motivaatiovartaloiden numero ykkönen on ehkä Nicole Scherzingerillä. Hot damn!

Natsi olen muuten minäkin. Olen vetänyt pidempiä ja kovempia treenejä mitä rannetietokone on  ehdottanut. Voisi kai sitä välillä ottaa rauhallisemminkin. Mutta minkäs teet kun on niin innoissaan. Ylilyönnit ja liioittelu on meikäläisen juttu. Ehkä kroppa sitten joskus kertoo mikä on liikaa.